Irtioton tavoite on saada aikaan selkeä ja pysyvä etumatka kilpailijoihin. Irtiotto voi olla myös henkinen – irtiotto lamaannuksesta ja näköalattomuudesta.

irtiotto1_web_1
Wiltrain Oy:n aamiaistilaisuuteen oli kokoontunut kolmisen kymmentä yritysjohtajaa keskustelemaan aiheesta ja siitä miten liiketoiminta käännetään nousuun.
Alustajien lisäksi yleisö keskusteli vilkkaasti – teema on ajankohtainen ja sen koettiin olevan juuri sitä mitä yritykset ja koko kansakunta tarvitsevat positiiviselle kasvu-uralle päästäkseen. Keskusteltiinpa jopa siitä, pitäisikö kaikkien yritysten hallitusten vaatia toimitusjohtajalta yhtä irtiottoa joka vuosi?

 

 

 

irtiotto3_web_3Muutoksen mahdollisuudet, Clarisse Berggårdh

Aamu ensimmäinen alustaja Clarisse Berggårdh kertoi kuinka omalla urallaan on todistanut liiketoiminnan murrosta. Aikakauslehtien perinteisesti hyvin toimiva, vahvaan myyntikoneistoon ja vakaaseen tulovirtaan perustuva malli on lakannut toimimasta. Maailmanlaajuiset trendiennusteet sojottavat alaspäin. Perinteinen mainonta ja siihen nojanneet toimijat ovat vaikeuksissa – jatkossa ahdinko vain syvenee.
Mainostamisesta on tulossa teknologiaa jonka ymmärtämiseen tarvitaan aivan eri ajatusmalleja televisio- tai lehtimainontaan verrattuna. Maailma on täynnä brändejä jotka eivät mainosta perinteisessä mielessä, mutta niillä on silti vankka kannattajakunta.

Murroksessa isojen toimijoiden jäykkine rakenteineen on vaikea mukautua. Toisaalta muutostilanne tarjoaa mahdollisuuksia pienille ja uusille yrityksille, jotka kykenevät irtiottoon aiemmista toimintamalleista – Kiosked on tästä oiva esimerkki.

Yritysten lisäksi koko kansantalous kaipaa irtiottoa. Pidämmekö itse ankeutta yllä; kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on pohjalukemissa, koska he lukevat jatkuvasti uutisista että kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on pohjalukemissa. Irtiotto tapahtuu vasta kriisin kautta – ellei kehää onnistuta kääntämään positiiviseksi.

Irtiotto uuteen liiketoimintaan, Topi Paananen

Topi Paananen kuvaili Peikko Groupin irtiottoa uudelle bisnesalueelle, tuulivoimaan. 2009 oli yhtymän ensimmäinen tappiollinen vuosi ja synkimmässä pimeydessä päätettiin tehdä jotain, eikä vain seurata tuloksen hiipumista. Irtiotto onnistui ja siihen oli selkeät syyt. Uusi liiketoiminta perustui yrityksen vahvaan betonin liitososaamiseen jota oli kehitetty jo 45 vuoden ajan. Yhtä tärkeitä olivat uskallus ja fokus, pitkäjänteisyys ja valitussa strategiassa pysyminen. Ratkaisevassa roolissa oli hankkeeseen nimetty tiimi, joka erillään operatiivisesta toiminnasta sai keskittyä uuden liiketoiminnan rakentamiseen. Konsernin myyntijohtaja ”alennettiin” tiimin vetäjäksi, jolla varmistettiin riittävä osaaminen, kokemus ja senioriteetti.

irtiotto4_web_4
Ennakkoluuloton brändiuudistus, Kenneth Strömsholm

Vehon toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm puolestaan kertoi tarinan Vehon brändin uudistamisesta ja kuinka aiemmista negatiivisista mielikuvista päästiin aitoon asiakastyytyväisyyteen. Irtiotto vanhasta maineesta tarkoitti myös irtiottoa entisestä kulttuurista. Kulttuurin muuttaminen on aina pitkä projekti. Ihmiset on saatava mukaan, sekä tehtävä selväksi millaista käyttäytymistä kulttuuri kannustaa ja mihin puututaan. Selkeä ja johdonmukainen johtaminen ja tärkeiden asioiden toistaminen henkilöstölle ovat avainasemassa muutoksen aikaansaamisessa.

 

Vuorikiipeilijästä majakanvartijaksi, Veikka Gustafsson

Viimeisenä alustajana Veikka Gustafsson kertoi majakkaprojektistaan. Kaikki mitä hän oli vuorikiipeilijänä oppinut yhteistoiminnasta, syveni projektin aikana entisestään. Valaistus tuli turhautumisen kautta; luovuttaminen kävi jo mielessä kun projektiin kiinnittyi joukko erilaisten viranomaisten ja valtionhallinnon edustajia. Kaikilla oli vaatimuksia projektille ja oma kapea näkökulmansa ilman kokonaisnäkemystä. Tilanne pakotti lopulta todella ymmärtämään eri sidosryhmien tavoitteet ja vaikuttimet. Ovatko sidosryhmät osa omaa peliämme vai olemmeko me osa heidän peliään?

Miksi irtiotto?

Irtiottoja on monenlaisia. Irtiotto voi olla strateginen, kuten Peikon tapauksessa jossa tunnistettiin tuotesegmentti jolle oli selkeää kysyntää ja johon oma osaaminen soveltui. Se voi myös olla operatiivista, kaulan vetämistä kilpailijoihin toiminnan laadulla kuten Vehon esimerkissä. Valmistavassa teollisuudessa on operatiivista tehokkuutta hiottu kauan, mutta monella palvelualalla on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Jokaisessa yrityksessä piilee mahdollisuus irtiottoon – se pitää vain tunnistaa. Toteuttamiseen on löydyttävä riittävästi rohkeutta ja pystyvät tekijät.